Kaakkois-Suomen Demarinaiset järjestivät syyspiirikokouksensa yhteydessä 18.10. Kouvolassa Naiset ja Tasa-arvo -seminaarin jonka alustajina toimivat Liisa Jaakonsaari sekä Pentti Arajärvi. Seminaarissa oli runsaslukuinen osallistujajoukko ja keskustelussa esiin nousivat mm. tasa-arvo työelämässä, koulutus sekä varhaiskasvatus.

Seminaarin jälkeen Kaakkois-Suomen Demarinaiset ottivat syyskokouksessaan kantaa keskustelussa esiinnousseisiin kysymyksiin:

NAISET JA TASA-ARVO

Kaakkois-Suomen demarinaisten piirikokous kantaa huolta naisista tasa-arvon tiellä. Vaikka meillä on ollut nainen sekä presidenttinä että pääministerinä, todellinen tasa-arvo naisten ja miesten välillä ei ole toteutunut.

Työelämässä naisen euro tulee täyteen lokakuun lopussa. Naiset työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisilla palvelualoilla, heillä on miehiä enemmän määräaikaisia työsuhteita ja pätkätöitä. Naisia on miehiä harvemmin johtajina, ja yleensä alemman tason johtajatehtävissä.  Sen sijaan he toimivat useammin iäkkäiden vanhempiensa tai vammaisten lastensa omaishoitajina joustaen työelämässä. Nämä seikat vaikuttavat siihen, että eläkkeellä naisen euro on vieläkin pienempi miehiin verrattuna kuin työelämässä.

 Vuonna 1962 hyväksytty periaate samapalkkaisuudesta ei toteudu vieläkään, reilun 50 vuoden jälkeen. Ohjelma päättyi tänä vuonna, eikä Juha Sipilän hallitus ole jatkanut sitä. Ei vaikka se on velvoite useammalta eri taholta, niin maailmanlaajuisesti kuin valtakunnallisesti.

Hallituksen suunnittelema lasten subjektiivisen päivähoidon rajaaminen 20 viikkotuntiin iskee kipeästi lapsiperheisiin. Tarveharkinta pidemmästä hoitoajasta lisää turhaa byrokratiaa ja perheen näyttövelvoitetta. Kun samaan aikaan suunnitellaan päivähoitomaksujen nostoja, monella äidillä on miettimisen paikka siinä, miten mielekästä ja taloudellisesti kannattavaa on mennä töihin.

Kaakkois-Suomen demarinaisten mielestä hallituksen tulee perua pikaisesti päätös subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta. Demarinaiset edellyttää SDP:n säilyttävän nykyisen mallin omassa varjobudjetissaan.

Tasa-arvoistumisen lähti käyntiin 1864, kun nainen täytettyään 25 vuotta vapautui isänsä holhouksesta tullen täysivaltaseksi. Nainen sai myös jo 1906 äänioikeuden ja seuraavana vuonna 19 naista valittiin eduskuntaan. Ensi vuonna on Suomen ensimmäisen naisministerin, Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. 1981 nainen sai oikeuden päättää sukunimestään avioituessaan.

 Paljon on saavutettu 150 vuodessa, Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Mutta paljon on edelleen tehtävä. Suomessa on viranomaisia, jotka valvovat tasa-arvon toteutumista. On myös tasa-arvolaki. Rohkeat naiset ovat olleet tiennäyttäjiä. Toivottavasti emme astu ajassa taaksepäin, vaan saavutamme tavoitteemme. Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös ihmisoikeuskysymys.

Sari Melkko ,puheenjohtaja

Virpi Torniainen, varapuheenjohtaja

Kaakkois-Suomen Demarinaiset