Suomi on lukeutunut jo vuosia koulutuksen kärkimaiden joukkoon. Kansainvälisissä PISA mittaustuloksissa Suomi on pärjännyt mittaushistorian aikana hyvin. Kehitys on kuitenkin viime vuosina hiipunut ja olemme pudonneet mittaustuloksissa alemmille sijoille. Sanna Marinin hallitus on aloittanut koulutuksen kunnianpalautuksen mm. palauttamalla kaikille lapsille subjektiivisen päivähoito-oikeuden, lisäämällä perusopetuksen rahoitusta ja säätämällä kaikille nuorille aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Lisäksi oppivelvollisuusikä on nostettu 18 ikävuoteen, jonka kautta jatkossa jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan parempia panostuksia erityisesti lasten- ja nuorten oppimisen tukeen. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava tarvitsemaansa tukea opintiellään ja oppimisympäristöjen pitää tukea myös erityislasten oppimista. Nuorten syrjäytymismäärät ovat nousussa ja nuoriso voi entistä huonommin. Samaan aikaan osaajapula on alueellamme huomattava. Siksi tammikuussa aloittavien hyvinvointialueiden ja opetusta järjestävien kuntien yhteistyömahdollisuuksia on parannettava. Moniammatillinen yhteystyö koulun ja hyvinvointialueiden välillä on oltava saumatonta sekä valtiovallan on otettava tämän yhteistyön edistäminen vahvasti huomioon seuraavalla hallituskaudella. On löydettävä riittäviä panostuksia lasten- ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn sekä panostettava koulutukseen koko osaamispolulla aina varhaiskasvatuksesta korkea asteelle asti. Tulevia osaajia varten täytyy olla tarjolla riittävä määrä työharjoittelupaikkoja. Jatkuvan oppimisen resurssit on turvattava ja kaikenikäisten oppimista tuettava. Kaakkois-Suomen suunta ei muutu ilman satsauksia koulutukseen ja hyvinvointiin. Kaakkois-Suomi tarvitsee hyvinvoivia osaajia, eikä meillä ei ole varaa menettää tulevaisuuden osaajiamme.