Historia

Yleinen 12:49

Suomalainen työväenliike alkoi muotoutua 1880-luvulla. Sen syntyyn vaikuttivat useat eri syyt. Voimakas teollistuminen muutti jyrkästi yhteiskuntarakenteita, ulkomaisilta työväenliikkeiltä saatiin poliittisia vaikutteita ja lisäksi vapaamielisimmät oikeistolaiset halusivat torjua ne seuraukset, joita yhteiskunnallisten epäkohtien kärjistymisellä olisi.

Viipurin läänin ensimmäiset työväenyhdistykset perustettiin Kotkaan ja Viipuriin vuonna 1888. Haminan työväenyhdistys syntyi 1890, Kymin 1896, Myllykosken 1897 ja Hallan (Tiutisen) 1898. Työväenyhdistykset eivät aluksi toimineet varsinaisesti työväestön ehdoilla; ns. wrightiläisyyden aika jatkui aina 1900-luvun ensimmäisiin vuosiin.

1890-luvulla työläisten ja sosialistisia herätteitä saaneiden vaikutus työväenyhdistyksissä kasvoi. Turussa 1899 pidetyssä kokouksessa perustettiin Suomen Työväenpuolue ja hyväksyttiin sille ohjelma ja organisaatio.

Suomen Sosialidemokraattinen puolue syntyi Forssan kokouksessa 1903, jossa työväenpuolueen periaateohjelama selvennettiin tavoitteiltaan sosialidemokraattiseksi.

Puolueen jäsenmäärän räjähdysmäinen kasvaminen ja lähestyvät ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset eduskuntavaalit pakottivat muovaamaan uudelleen puolueen rakennetta. Oulun kokouksessa 1906 päätettiin puolueen sääntöjen uudistamisesta ja organisaation muutoksesta. Puolueen johdon ja yhdistysten välille syntyivät vaalipiirijärjestöt.

Kymen läänin Sosialidemokraattisen Piiri ry:n edeltäjän, Viipurin läänin läntisen sosialidemokraattisen piirin perustaminen tapahtui 16. pnä syyskuuta 1906 Kouvolassa. Kokouksessa valittiin kaksi piiritoimikuntaa, toinen Viipuriin ja toinen Kotkaan.

Piiritoimikunnan kirjasivat ensimmäisessä kokouksessaan eduskuntavaaleja varten seuraavia tunnuslauseita; Kotkaan ”Nälkäisille leipää ja sorretuille oikeutta”, Viipuriin ”Väkijuomain kieltolaki”, Lappeenrantaan ”Sosialismi voittoon”, Haminaan ”Maata Maattomille” sekä Kouvolaan ”Pois köyhiltä liialliset verot”.

1939-43 Sodan pyörteissä. Sotien aikainen viisivuotiskausi oli epäilemättä raskain ja vaiherikkain koko piirijärjestön olemassa olon aikana. Sotatilan aiheuttamien yleisten vaikutusten lisäksi varsinaisten sotatoimien tuhoisa vaikutus piirin alueella oli huomattavan suuri. Piirin itäisin osa, Viipuri ympäristöineen sekä saaristo- ja rannikkoseudut joutuivat pian sodan alettua joko sotanäyttämöksi tai muuten sotatoimialueeksi, josta siviiliväen oli paettava. Tästä johtui luonnollisesti järjestötoiminnan täydellinen pysähdys.

Moskovan rauhassa Neuvostoliitolle luovutettiin alue, joka vastasi 37 prosenttia piirin koko pinta-alasta. Siellä asui ennen sodan alkamista yli puolet piirin väestöstä sekä toimi viisi kunnallisjärjestöä ja 42 puolueosastoa. Piirin toiminnan jatkaminen näytti miltei toivottomalta sitäkin suuremmalla syyllä, kun piirijärjestö menetti vanhan kotipaikkansa Viipurin ja kaiken omaisuutensa. Viipurin luovutuksen yhteydessä saatiin pelastetuksi vain arkiston tärkein osa ja elokuvakoneet. Moskovan rauhassa menetetylle alueelle jäi piirin 63 työväentalosta 29. Sotatoimien yhteydessä niistä tuhoutui täydellisesti 18 ja kymmenen vaurioitui käyttökelvottomiksi. Erittäin raskas menetys oli Kotkan työväentalon tuhoutuminen pommituksessa 6. heinäkuuta 1941. Sen yhteydessä tuhoutui sinne sijoitettuun piiritoimistoon juuri hankittu kalusto ja toimintavälineistö sekä Viipurista pelastettu arkisto.

Piirin toiminnan painopiste siirtyi sodan aikana luonnollisesti Kymenlaaksoon. Piirin kotipaikaksi tuli Kotka ja Viipurin alue sai oman alipiiritoimikuntansa.

Vuoden 1945 piirikokouksessa päätettiin piirin nimi Kymen läänin Sosialidemokraattinen Piiri ry.

Vuoden 1996, 24.11. pidetyssä piirikokouksessa piirijärjestön nimeksi päätettiin Kymen Sosialidemokraattinen Piiri ry.

Vuoden 2001 kevätpiirikokouksessa piirin nimenmuutos tuli esille Kouvolan Ty:n aloitteessa, missä nimeksi ehdotettiin Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattinen Piiri ry. Piirikokous palautti aloitteen piirihallitukselle lisäselvityksiä varten.